Rheya 43: Pieleen meni

30.3.16

Uudet lähtösuunnitelmat

Eipä lähdettty tänään Espanjan La Corunaan. Tia oli lähtöä vastaan samalla voimalla kuin tuuli.

Ihan järkkytuulet

Nyt on aikaa leikitellä

Lentäjät

Siponen, Kari ja Jussi. Jos olisitte kertoneet, että vedä siiven takareunat auki ja ylös, olisin jo ilmassa. Täällä tuulee

1.4.16

Uusi mahdollisuus

Matka jatkuu pohjoiseen. Hyvästi jää kaunis Cascais. Tulee nettiin muutaman päivän katko.

Tuolla kallion korkeimmalla huipulla on kalastaja vapoineen.

Cascaisin kaupungintalon koristeita

Harbour Cascais

Pieleen meni

Katsoin meille PocketGribistä kohtuullisen hyvän sääikkunan Cascaisista La Corunaan. Matkaa on 3 vrk ja n. 350 nm. Tuulet myötäiset ja n. 7,5-10 m/s. Siihen kokemuksesta yksi asteikko lisää. Ei ole yhtään paha keli Rheyalle. Tia katseli myös säitä ja oli havaitsevinaan erilaisia ennusteita. Sää näytti kuitenkin ihan ajettavalta. Sitten vaan tankkauksen jälkeen matkaan. (viimeksi tankattu Las Palmasissa)

Päivä ja yö meni ihan leppoisasti koneajona, koska ei ollut tuulta. Rheya ei kulje edellyttämääni min. 4 solmua 2-4 m/s myötätuulessa, ei edes genaakkerilla.

Olimme edenneet 120 mailia. Sitten lauantaina alkoi nousemaan keli. Aluksi 10 m/s mutta se kasvoikin saman tien 14-18 m/s. Siitä kasvoi myöhemmin aina 21 m/s saakka. Loppui vitsien kertominen ja alkoi tosi ajaminen. Autopilotti piti ihan hyvin, mutta se ei huomioi aaltoa. Aallon korkeus oli kasvanut 6 metriin. (tarkastin jälkikäteen sääohjelmasta)

2 neliön genualla kulkikin jo 7-9 solmua, mutta ajo oli epämiellyttävää heilumista. Kyyti oli edelleen turvallista, mutta mielestäni oltiin rajalla. Sateessa näkyvyys oli kadonnut. Kyyti oli märkää kun aaltopärskeet tuuli heitti avotilaan. Sisältä ei voinut enää ajaa venettä kun ei nähnyt aaltoja. Sitten kaksi kertaa kertaa jysähti. Aalto osui altapäin runkoon niin, että vene tärähti kuin salaman iskusta. Vauhti loppui saman tien. Hirvee täräys. (mm. jääkaapin ovi aukesi vaikka oli hakasessa. Varastohytin alasängyn purjeet tuli lattialle, vaikka olin kiilannut ne oikein hyvin)

Jokaiselle pidemmälle legille teen aina ajosuunnitelman jossa olen huomioinut suoja- ja hätäsatamat. Päätin turvautua ennalta suunnitelmaani suojasatamaan, Leixoesiin. Matkaa 37 mailia. Sitä "kauhua" sateessa kestikin sitten kuutisen tuntia.

Toivottavasti tämä oli se "kerran elämässä" kokemus myrskystä. En tarvitse uusintaa, tiedän nyt mitä se on. (ARC 2012 Atlantin ylityksellä oli aika samanlainen sää pari vrk, vene oli vaan 65 jalkainen Swan)

Opetus:
Katso aina useampaa sääennustetta. Katso myös aallokko.

Huonoa:
Olin huolimaton kun uskoin yhteen sään toimittajaan.
Uni ei tullut yöllä, silmissä oli vaan aaltokuvia ja vaahtopäitä.

Hyvää:
Saatiin kokemus ja mitattiin Rheyan ominaisuuksia.
Veneessä kaikki toimi, eli ei meillä mitään hätää ollut.
Lisäksi tultiin meille uuteen satamaan valoisan aikaan, klo 20.
Sai syödä vene kiinnitettynä laituriin.
Sai kuivat vaatteet päälle.
Tia ei valittanut tai arvioinut ajoani kertaakaan... tosin ei kyllä puhunut muutakaan.

Ihan hyvä tuulen suunta ja voima. (5-7,5 m/s) Sadetta tulossa.

Ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Sataa mutta se on tiedossa. 10 myötäiset ja veneen pitäisi kulkea tosi hyvin.

Windytyn vastaava onkin sitten ihan erilainen. Oltiin just tossa oranssilla alueella.

Tuuli vaan kasvaa. Ilmoitetut arvot ovat 10 minuutin keskiarvoja 10 metrin korkeudelta. Puuskat ovat kokonaan toinen asia.

Ei hyvältä näytä. Windytyn kuvat otettu vasta Leixoesin satamassa.

Meidän trakki. Aluksi kokeilin kryssillä Penicheen saakka, mutta lopulta tuuli hyytyi ja siirryin koneajoon. Tosta mutkasta 40°30'00N mantereelle päin alkoi se hirvityskeli.