torstai 25. elokuuta 2016

AVOMERIPURJEHDUSTA ITÄMERELLÄ


19-22.8.16
Matka 401 nm

LIEPAJA, LATVIA - KIEL, SAKSA


Päätimme jo eilen, että lähdemme varhain aamulla. Siksi maksoimme satamamaksunkin jo valmiiksi illan puolella. Mitenkäs sitten kävi, kun kello (nykyisin siis kännykkä) ei herättänytkään. En ollut asettanut siihen herätystä. No, ei se mitään. Pääsimme lähtemään kuitenkin klo 11.20. Pari naapuria oli jo ehtinyt näkymättömiin ennen meidän lähtöä.

Ystäväni Kari laittoi viestiä, että nokkaan saattaa tuulla melko navakasti. Hän oli täysin oikeassa, vaikka ei ollutkaan Liepajassa. Liekö katsonut sääennusteen muualta, kuin paikan päältä havainnoimalla.

Tuuli tuli 10-14 m/s suoraan suunnittelemastani ajosuunnasta. Tiesin, että tuuli loppuu noin klo 15 aikoihin. Suunnittelin kryssiä siihen saakka. Niinpä säädin purjeet navakan tuulen kryssiasentoon ja menoksi. Kyllä Rheyan keula sukelteli sitten ikävästi joka ikiseen vasta-aaltoon. Meno oli aivan tökkivää kun vauhti hyytyi jokaiseen vasta-aaltoon. Niitä tuli arviolta joka 10 sekunti. Halusin harjoitella ja sain harjoitella. Vene kulki kohti Ruotsia, minne emme suinkaaan olleet menossa.

Puolen päivän jälkeen keli tasaantui ja pääsimme jo oikeaan suuntaan. Sitten vain nautimme seuraavat yöt ja päivät. Vene kulki genaakkeripurjeella 4-8 solmua 2-6 m/s tuulessa. Aallot olivat kadonneet.

Missään ei näy mitään eikä ketään, vapauttava tunne.

Tänä aikana ei tarvinnut ohjailla eikä väistellä ketään. Viihdytimme toisiamme katsomalla elokuvan, siivoamalla paikkoja, lukemalla kirjoja sekä talouslehtiä ja ratkomalla sudokuja. Kävimme suihkussa samalla katsellen tyyntä Itämerta. Tia teki ihanaa meriruokaa jälkiruokineen.

21.8 Bornholmin eteläkärjen kohdalla alkoi taas näkyä liikennettä. Runsaasti kalastusaluksia, tuulimyllyjen huoltopaatteja, sekä tietenkin rajavartijoita. Olimmehan jo aikaisemmin ohittaneet Ruotsin, Liettuan, Venäjän sekä Puolan yhteisen rajapisteen.

22.8 Kolmantena yönä tuuli kasvoi jälleen 10 metriin sekunnissa ja taas vastaiseen. Olimme noin 40 mailia Rostockista koilliseen. Aika ikävää ja rupesin taas kryssimään. Sitä riitti, sitä kryssimistä. Kyllä se on ihan surkeaa etenemistä, oikeeta pakottamista eteenpäin. Meidän rimpuilua seurasi 3 mailin päässä rajavartioalus, mutta ei puuttunut edes radioyhteydellä edesottamuksiimme. Varmaan oli kiva juoda kahvia keskellä yötä ja katsella pyristelyämme pimeällä, myrskyävällä merellä.

Olimme aamun sarastaessa jo melko likellä Rostockia, mutta koska tämä kryssi oli tosi ikävää, niin jatkoimme sitä ja otin uudeksi suunnaksi Fehrmarnin ja saman sataman jossa olime Rheyalla keväällä. Tein valinnan ihan tahallaan josko tähän surkeuteen ja epämiellyttävyyteen saattaisi tottua. Seurasi 36 mailia ja 10 tuntia lisää aivan samanlaista keliä. En tottunut.

 Fehrmarnin sillalla olimme klo 16.15. Laskeskelin, että jos tuuli pysyisi samana ja aalto lakkaisi saaren suojatessa, voisimme ylittää tavoitteemme ja ajaa vaikka Kieliin. Esitin idean Tialle ja sain vastaukseksi, että ihan sama. Aja minne haluat, ajat kuitenkin. Sain siis luvan. Matka jatkui kohti Kieliä. Enää 37 mailia. Kryssimme yhteensä 114 mailia, ihan tarpeeksi!

22.8.16 Saavuimme Kieliin pussipimeässä vesisateessa klo 22.15. Legin pituus oli 401 mailia, 3 ja 1/2 vuorokautta.

Veneessä oli hiljainen tunnelma, joten saatoin hyvin käydä nukkumaan. Aamulla ei ole herätystä.


Iltasiluetti
Aamun parhaita hetkiä, siis jos tykkää aamuista
Valoa kohti...Kuu valaisee ja genaakkeri vetää.
Aavaa ja tyyntä
Näitä kelejä toistui pari pivää
Saksan puolella auringonlaskun aikaan
Ihmeellisiä merenpohjasta ja rannoilta irronneita ruoholauttoja ajelehtimassa
Kryssillä kevyemmässä kohdassa
Tästä hahmottaa hieman paremmin reittimme liepajasta Kieliin (Kiel ei kuvassa)
Vaaroja. Bornholmin itäpuoli on kiellettyä aluetta.  (ed. kuvan reittipiste juuri tässä kuvassa)
Tämä piste on Venäjän, Liettuan, Ruotsin ja Puolan raja Kalingradin edustalla. 

Puolan kiellettyjä alueita












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti